keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

UNIMAN VUOSIKOKOUS PIDETTIIN 16.6.

Suomen Uniman vuosikokous pidettiin 16.6. ja uuden hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin 17.6.

Vuosikokous valitsi hallituksen 2020-2021 seuraavasti:


Merja Pöyhönen (pj), Anu Enqvist (vpj), varajäsen Anni Sundbacka, Maiju Tawast, varajäsen Milla Risku, Terhi Tuomikko, varajäsen Katja Kähkönen ja Maria Baric, varajäsen Markku Tuomala.

torstai 28. toukokuuta 2020

Syntymäpäiviä: RAINER KAUNISTO 70 V. 27.5.2020


Nukketaiteilija RAINER KAUNISTO 70 vuotias
 
Rainer Kaunisto on valmistanut vuosikymmenten saatossa yli 1000 teatterinukkea ja kymmeniä lavastuksia. Osa nukeista on Teatterimuseossa ja jotkut K.H. Renlundin museossa Kokkolassa. Sen lisäksi Kaunisto on tehnyt pitkän päivätyön useissa kaupunginteattereissa näyttelijänä, sekä esiintynyt televisiossa, elokuvissa ja tehnyt animaatiodubbauksia. Hän perusti Helsinkiin oman yhden miehen nukketeatterin, Rooman vuonna 1993.

Rainer Kaunisto aloitti teatteriuransa kotiseudullaan Kokkolan kaupunginteatterissa v. 1960-luvulla. Se oli silloin ammattijohtoinen harrastajateatteri. Hän toimi nuorena poikana myös somistajana paikallisessa Sokoksessa, mikä tarjosi hänelle mahdollisuuden käyttää näppäryyttä ja kehittää visuaalisia ratkaisuja. Kokkolasta hän siirtyi Savonlinnaan harjoittelijanäyttelijäksi vuonna 1971. Pienessä teatterissa hän pääsi myös lavastamaan. Ensimmäisen varsinaisen näyttelijänkiinnityksensä hän sai Imatran Teatteriin vuonna 1973. Siellä hän jatkoi myös lavastusten suunnittelua. Pienet teatterit tarjosivat lahjakkaalle nuorelle mahdollisuuden kehittyä.

Samana syksynä alkoi työ myös nukketeatterin parissa ja valmistautuminen ensimmäiseen ensi-iltaan. Se oli seuraavana vuonna. Näytelmä oli Sipuliretki Merileväsuvannossa. Produktion nukeista ainakin yksi on säilynyt ja se on Teatterimuseossa. Se oli lähtölaukaus Rainerin pitkälle nukketeatteriuralle, joka alkoi muun teatterityön ohessa.

1970-luvulla elettiin nukketeatterin murroksen aikaa, laitosteatterit alkoivat tuottaa nukketeatteriesityksiä ja yhteiskunnan tukea saavat ammattinukketeatterit syntyivät. Aiemmilla vuosikymmenillä asialla olivat olleet yksityiset pienet yritykset. Aluksi tekijöitä oli vähän, ensimmäinen ammattinukketeatteri, Vihreä Omena, syntyi samoihin aikoihin. Alan suuressa loikassa eteenpäin Kaunisto oli mukana ensimmäisten joukossa. Kaunisto teki nukketeatteria sivutyönään kaikissa kaupunginteattereissa, joihin hänet oli kiinnitetty näyttelijäksi.

Vuonna 1975 Kaunisto siirtyi Imatralta Joensuun kaupunginteatteriin, josta matka jatkui Jyväskylään vuonna 1981. Siellä hän näytteli vuoteen 1996, jolloin edessä oli ratkaiseva askel. Hän jätti paikkansa laitosteatterissa, siirsi nukketeatteritoimintansa Helsinkiin ja jatkoi päätoimisena nukketeatteritaiteilijana omassa yhdenmiehen teatterissaan, Roomassa.

Samaan aikaan kertyi lisää myös elokuva- ja Tv-rooleja. Hän jatkoi opetustoimintaansa, piti kursseja eri puolilla maata ja vaikutti alan kehitykseen myös nukketeatterin ammattitutkintojen arvioijana. Hänestä tuli Unicefin hyvän tahdon lähettiläs vuonna 2002 ja nukketeatterijärjestö Suomen Uniman kunniajäsen vuonna 2014.

Kaunisto on monipuolinen näyttelijä. Hän on näytellyt n. 100 teatteriroolia. Niitä ovat ovat olleet mm. Othellon, Othello, Romeon ja Julian Capulet, Tartuffen Orgon, Loppiaisaaton Malvolio, Leikin lopun Ham, Equus’in Psykiatri, Aleksis Stenwallin elämän Aleksi, Tv:n Pikku Veturin juontaja Toivo Taivas. Tv 2:n Uppotukin Jehu ja Meedion Nimismies. Hän on esiintynyt myös useissa Tv-sarjoissa. Kauniston valmistamia nukketeatteriproduktioita ammattiteattereissa on ollut 35. Niistä suosituimpia ovat olleet mm. Prinsessa Ruusunen, Nestorin nukkesirkus, Satu pikkuisesta tytöstä, jonka isä oli kaniini ja Keisarin uudet vaatteet. Lisäksi on huomattava määrä Teatterimuseon tilastoinnin ulkopuolelle jääneitä harrastajateattereiden kanssa tehtyjä esityksiä.

Rainerille nuken teko on kuin kuvanveistoa. Hän on kehittänyt oman tekniikkansa nuken rakentamisessa ja opetustyönsä ja vierailujensa myötä vaikuttanut nukketeatterin tekemiseen useissa laitosteattereissa eri puolilla maata. Hän on esiintynyt myös Afrikassa ja Etelä-Koreassa.
 
Teksti: Eero Siren
 
Suomen Unima onnittelee kunniajäsentään Rainer Kaunistoa merkkipäivänä!

lauantai 18. huhtikuuta 2020

KATI KAIPAINEN - IN MEMORIAM



Kati Kaipainen – Pieksämäen nukketeatterineuvos 1924 – 2020

Pieksämäkeläinen kulttuurivaikuttaja ja nukketeatterin voimanainen Kati Kaipainen on 25.3.2020 poistunut 95-vuotiaana keskuudestamme.  Kati (tyttönimeltään Karin Kantokari) heittäytyi teatterin tekemiseen Kouvolassa jo kouluaikoinaan ja partiotoiminnassa. Jatkosodan aikana hänet komennettiin vuonna 1942 Valtionrautateiden konttoritöihin Äänislinnaan eli Petroskoihin. Kati toimi innolla Äänislinnan rintamateatterissa kiertäen esiintymässä Suomen eturivin näyttelijöiden ja tanssijoiden kanssa eri puolilla sotanäyttämöä Karjalassa. Sodan jälkeen hän työskenteli Pieksämäellä Valtionrautateiden palveluksessa.  

Pieksämäellä virisi 1970-luvun alussa aktiivinen nukketeatteritoiminta, joka jatkui yli 30 vuoden ajan. Vuonna 1973 Kati Kaipainen, joka oli toiminut Työväenopiston näytelmäpiirin ohjaajana, oli pantomiimikoulutuksessa Prahassa Fialkan teatterissa. Hän näki siellä ”mustaa teatteria” ja tavallista nukketeatteria. Palattuaan Pieksämäelle hän sanoi: ”Nyt ruvetaan tekemään nukkeja ja nukketeatteria! ”. Tuumasta toimeen: VR`n harrastajaryhmästä syntyi Nukketeatteri Pikku-Hammas, joka toimi virallisesti vuodesta 1973 vuoteen 2007. Ryhmän toinen aktivisti, kirjastonhoitaja Maire Leikas oli mukana alusta alkaen ja edesauttoi Pinukke ry´n eli Pieksämäen nukketeatteriharrastajat -ryhmän rekisteröitymistä vuonna 1979. Siihen liittyivät Pikku Hampaan lisäksi mm. vuonna 1977 perustettu lasten Nukketeatteri Lumiukko.  Aikuiset nukketeatterin näyttelijät muodostivat myös toisen esiintyvän ryhmän, nimeltään Hattarat 1970 - 80-luvun taitteessa.  Tämä viihderyhmä esiintyi tilauksesta erilaisissa tilaisuuksissa keräten rahaa nukketeatterin toimintaan.

Pinukke ry´ teki yli 60 nukketeatterinäytelmää sekä järjesti lukuisia kursseja ja tapahtumia Pieksämäellä yli 30 vuoden ajan. Yhdistykseltä puuttuivat omat tilat, mutta Hiekanpään niemessä oli 1980-luvun alussa tyhjillään hieno purku-uhan alainen puutalo. Temperamentikas Kati Kaipainen kävi sananmukaisesti iskemässä nyrkkiä kaupungin päättäjien pöydässä. Talosta tehtiin Pieksämäen Nukkekoti, jota Pinukke ry ylläpiti vuodesta 1984 vuoteen 1996. Vanhasta puutalosta tuli perusteellisen remontin jälkeen tapahtuma- ja taidekeskus sekä matkailuvaltti Pieksämäelle.
Pinukkelaiset kouluttivat itseään lukuisilla kursseilla ja järjestivät niitä myös itse Pieksämäellä 1980-luvulta alkaen.  Nukkekodilla järjestettiin kautta vuosien kymmeniä kursseja ja muita tilaisuuksia Pinukke ry´n aikana. Kursseilla perehdyttiin eri nukketeatteritekniikoihin, joiden pohjalta pinukkelaiset työstivät ahkerasti uusia esityksiä. Kouluttajina vierailivat lukuisat kuulut kotimaiset ja ulkomaiset nukketaiteilijat. Pinuken vetäjä Kati Kaipainen toimi nukketeatteriohjaajana ja kurssittajana myös seurakunnissa ja monissa muissa yhteyksissä. Lisäksi hän oli aktiivinen toimija mm. Pieksämäen Lions-yhdistyksessä.

Nukkekodilla pidettiin Pinuken esityksiä keväästä syksyyn, usein talvisinkin ja ryhmä vieraili monilla paikkakunnilla, myös Savon rautatieasemilla lukuisten esitysten kanssa. Parhaimpina vuosina esityksiä kertyi pinukkelaisille 50 - 60.  Alkuvuosina Pinukke ry järjesti Nukkekodissa ilmaisnäytöksiä lapsille, mm. Pieksämäen kaikille päiväkodeille joulunäytelmän. Ideana oli totuttaa lapset ja kasvattajat nukketeatteriin, tehdä teatterikasvatusta. Ilmaisnäytökset olivat myös vuokravastiketta kaupungille. 

Pinukkelaiset olivat kaikki harrastajia eli päivätöissä, joten viikon ohjelma saattoi tekijöillä olla hektinen: töiden jälkeen iltakuudesta kymmeneen tehtiin tekstejä, nukkeja, lavastuksia ja harjoiteltiin. Viikonloppuna pidettiin 2-3 esitystä päivässä ja tämän lisäksi tulivat talon ylläpito ja pihatalkoot ynnä muut puuhat.  Kaikki tämä tehtiin innostuksella ja suurella sydämellä. Lisäksi Nukkekotia ja sen toimintaa esiteltiin kaupungin vieraille, joita tuli ulkomailta asti. Saattoipa Kati Kaipainenkin pyörähtää Nukkekodilla työpäivän lomassa ruokatunnillaan esittämässä mm. Kolme karhua ja sitten kiiruhtaa takaisin töihin. Nukketeatterin tekemiseen osallistui toistakymmentä ihmistä.

Pinukke ry järjesti 1980-luvulta 1990-luvulle yhdeksän (9) kertaa Nukkemäki-festivaalin. Tapahtumiin osallistui harrastajanukketeattereita kaikkialta Suomesta. Monipäiväiset festivaalit levisivät eri puolille kaupunkia. Esityksiä pidettiin Nukkekodin lisäksi myös päiväkodeissa, kirjastoissa ja seurakunnissa. Viimeisenä viikon kestävän Nukkemäki-tapahtuman aikana Poleenissa ja muissa tapahtumatiloissa kävi noin 5000 henkeä, mm. koululuokkia ja päiväkoteja.
Vuoden 1992 Nukkemäki-tapahtumaan osallistui lukuisia nukketeatteriryhmiä eri puolilta Suomea ja Sisälähetysseuran oppilaitoksen (nykyisin seurakuntaopisto) vuonna 1990 perustettu nukketeatterilinja oli jo mukana kuvioissa. Talo toimi Pinukke ry´n luotsaamana 2000-luvun taitteeseen saakka, kunnes se siirtyi kulttuurilautakunnalle ja nukketeatterilinja osallistui aktiivisesti sen nukketeatteritoiminnan tuottamiseen.

2000-luvun vaihteessa Pinuken toiminta oli laajaa, mutta aktiivisessa toiminnassa oli mukana enää kolme ihmistä: Kati Kaipainen ohjaajana, Maire Leikas esiintyjänä ja Irma Putkonen nukentekijänä. Pinukke ry tarjosi Nukkekotia kaupungille toiveenaan ammattitaitoisen henkilökunnan palkkaaminen taloon. Pinukke ry´n toiminta jatkui muussa muodossa aina vuoteen 2007 saakka. Yli 30 vuoden saldona oli noin 700 esitystä Pieksämäellä, kiertueilla ja festivaaleilla.

Kesällä 2019 järjestetyssä juhlatilaisuudessa Nukkekodin perustajat, Pinukken Kati Kaipainen ja Maire Leikas osallistuivat vielä virkeinä uudistetun Nukkekodin avajaisiin kertoen nuoremmalle polvelle pieksämäkeläisen nukketeatteritoiminnan värikkäistä varhaisvaiheista. 

Maiju Tawast





tiistai 14. huhtikuuta 2020

KANNANOTTO VOS-UUDISTUKSEEN


Esittävän taiteen valtionosuusjärjestelmän uudistaminen
Lausuntopyynnön diaarinumero: VN/2005/2020

Suomen UNIMA ry on antanut lausunnon valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta ja kannattaa VOS-järjestelmän uudistamista, kiinnittäen vakavaa huomiota nukketeatterialan asemaan:
                                                                                                                                 
Nukketeatterialan etujärjestö Suomen UNIMA ry on jo vuonna 2018 esittänyt VOS-uudistusta koskevassa kannanotossaan, että valtionosuusjärjestelmän uudistaminen ja laajentaminen siten, että se kattaa kaikki esittävän taiteen muodot, on erittäin tarpeellinen. VOS-uudistuksen 1 § kohtaan tulee lisätä sirkuksen ja taiteen rinnalle nukketeatteri omana esittävän taiteen erityisalanaan.
VOS´iin hyväksyttävien toimijoiden henkilöstömäärää on pystyttävä soveltamaan suhteessa alan saamiin resursseihin.  Valtion on luotava edellytykset riittävän ammattimaisen henkilökunnan saamiseksi erityistoimin nukketeatterialalle, minkä rakenne poikkeaa kaikista muista esittävän taiteen lajeista: tällä hetkellä vapaan kentän toimijoita on 75 % riittämättömin resurssein.
Esittävän taiteen johtajakoulutus ja pätevöityminen on järjestettävä ensisijaisesti valtion varoin Teatterikorkeakoulussa.

Taiteen rahoitukseen tulisi myöntää huomattava lisämääräraha, jotta turvattaisiin esittävän taiteen kaikkien kenttien resurssit ja vapaan kentän rahoitusvaje. Lisärahoitusta esittävälle taiteelle, erityisesti nukketeatterikentälle, on myönnettävä VOS-määrärahojen lisäksi myös muilta momenteilta, etenkin kun Veikkausvoittomäärärahat ovat huomattavasti supistumassa.
Tämä koskee erityisesti Suomen nukketeatterialaa, jolla on 2000-luvun taitteesta tapahtunut erittäin mittava määrällinen ja taiteellinen kehitys. Julkisissa avustuksissa ala on kuitenkin jäänyt tyystin jälkeen muista esittävän taiteen lajeista. Nukketeatterikentän osuus teatteritarjonnasta oli jo vuonna 2014 yli 14 % ja julkinen rahoitus ainoastaan 0,2 % teatterille suunnatuista määrärahoista.  Suomen UNIMA on vuonna 2014 esittänyt Opetus- ja kulttuuriministeriölle luovuttamassaan NUKKETEATTERI 2013 -selvityksessä faktoihin pohjaavan tutkimuksen aiheesta.
Edellinen VOS-status myönnettiin nukketeatterikentälle vuonna 1993.  Suomen UNIMA edellyttää, että nukketeatterialan rahoitusvaje on huomioitava suunniteltaessa esittävän taiteen VOS-uudistusta ja vapaan kentän resursointia. Taiteen edistämiskeskuksen on suunnattava lisärahoitusta erityisesti vajaarahoitetulle nukketeatterikentälle. 

Kulttuurin nykyiseen rahoitusjärjestelmään tarvitaan mittavaa korjausta, mikä on kohdistettava esittävien taiteiden kentän moninaisuuteen ja uusiin tuotantorakenteisiin. Taiteen julkisen rahoituksen on huomioitava ns. kiinteiden teattereiden ja vapaan kentän uudet yhteistyömahdollisuudet, joille tarvitaan monivuotista uusia hankkeita kehittävää ja tukevaa rahoitusta. 

VOS-uudistusehdotuksessa kehitellyt 3-vuotiset ja enintään 6-vuotiset laskennalliset rahoitukset johtavat suureen epävarmuuteen toiminnan määräaikaisuudesta erityisesti nykyisten VOS-ammattiteattereiden kohdalla, jotka ovat työskennelleet vuosikymmeniä määrätietoisesti sekä taiteen, koulutuksen että taidekasvatuksen alueilla. Julkinen rahoitus on turvattava sekä vapaalle kentälle että vakiintuneille toimijoille myös pitkällä tähtäimellä, niiden kestoa on lisättävä esitetyistä vuosimääristä vielä kolmella - viidellä vuodella. 

Vapaalle kentälle suunnatut uudet määräaikaiset rahoitukset antaisivat toki ryhmille uusia mahdollisuuksia toteuttaa ja kehittää taiteellista toimintaansa pitkäjänteisemmin. Useampivuotisten rahoitusten piiriin, joille on saatava uusia toimijoita, on suunnattava erityisrahoitusta nukketeatterikentälle, missä vapaiden toimijoiden tilanne on lähes kriittisessä tilassa.
Vapaan kentän nukketeatteritoimijoille on VOS-uudistuksessa ja kaikessa kulttuurin rahoituksessa osoitettava erityistä tukea. Nukketeatterialalla vapaan kentän toimijoita on tällä hetkellä noin 75 % kaikista 160 ammattitaiteilijoista. Henkilötyövuosia alalle on myönnetty vain 38 (tilasto vuodelta 2014). Alalla on huutava pula resursoinnista, mikä on turvattava kaikissa uudistusehdotuksissa.
Määräaikaisten rahoitusten merkittävä kasvattaminen kulttuurikentän tarpeita vastaavaksi, joustavaksi järjestelmäksi tulisi toteuttaa huomioiden esittävän taiteen eri kenttien resurssivajeita.
Nukketeatterialalle on 1990-luvulta lähtien valmistunut kymmeniä uusia ammattitaiteilijoita. Valtionosuutta ja harkinnanvaraista valtionavustusta nauttiville ammattinukketeattereille on osoitettava määrärahoja ja velvoitteita/mahdollisuuksia uudistumiseen ja kaikkien ammattiryhmien työllistämiseen. 

Edellä mainittujen ammattinukketeattereiden ja tuotantoverkostojen sekä alan vapaan kentän toimintaedellytykset on taiteen rahoitusuudistuksessa turvattava ottamalla huomioon näiden toimijoiden merkittävät panostukset taiteen moninaisuuteen, laajoihin ikä- ja kohderyhmiin, alueelliseen ja kiertuetoimintaan, kansainvälisyyteen ja vaikuttavuuteen.
Esittävän taiteen kentälle on saatava lakisääteinen kiertue/vierailumäärärahoitus, mikä mahdollistaa taiteen saatavuuden kaikkialla Suomessa kaikille kohderyhmille kaikissa tiloissa. Nukketeatterialan toimijoista 75 % toteuttaa toimintaansa vailla vakinaisia toimitiloja ja näyttämöitä nimenomaan kiertueilla ja vierailuilla sekä Suomessa että ulkomailla. 

Suomen UNIMA esittää, että kaikissa kulttuuria ja sen rahoitusta koskevissa uudistuksissa otetaan huomioon nukketeatterikentän todelliset toimijamäärät, vaikuttavuus ja niiden vaatimat rahoitukselliset tukitoimet. Määräaikaiset arvioinnit VOS-rahoituksesta ja nukketeatterikentälle suunnatusta erityisestä tuesta on tehtävä objektiivisesti, perustuen alan faktoihin.

Suomen UNIMA ry

2.4.2020                             Marjut Tawast, varapuheenjohtaja