maanantai 31. elokuuta 2020

UNIMAN KOMEETTA TULEE JÄLLEEN - HAKU AUKI SYYSKUUN

 

 


KOMEETTA - goes mentoring

- uudet ideat nousuun!

Haku 01.09-30.09.2020

 

Tervetuloa kehittelemään ja saamaan lisäbuustia nukketeatteriesityksesi tekoprosessiin kokeneiden nukketeatteritaiteilijoiden sekä vertaistuen avulla. Mentoreina ja workshopin vetäjinä toimivat Merja Pöyhönen ja Anne Lihavainen.

 

Hae ensi-iltaan 2020-2021 tähtäävällä esitysidealla tai puolivalmiilla teoksella. Suomen Unima valitsee hakijoiden joukosta 3-6 kehitteillä olevaa teosta ja tarjoaa niiden tueksi alan ammattilaisten tuen sekä valitsee joukosta 1-2 stipendin saajaa.  Esitysten kohderyhmää tai esitysmuotoa ei ole rajattu. Osallistuminen on avointa sekä vanhoille tekijöille että nukketeatteritaiteeseen vasta tutustuville. Tilaisuudet pidetään Kulttuuritehdas Vernissassa Vantaalla.

 Torstaina 19.11. klo 9-15 Komeettaan valittujen esitysten äärelle kokoonnutaan työpajamuotoisesti workshop-päivään, joka koostuu alustuksesta, keskustelusta sekä kunkin esitysidean esittelystä ja jatkotyöstöstä. Tavoitteena on saada taiteilijoille tukea oman esityksen nukketeatterilliseen kehitykseen. Matka- ja lounaskulut sekä tarvittaessa majoituskulut korvataan.

Perjantaina 20.11. klo 9-12 esitykset esitellään vapaalla pitchaustyylillä pääkaupunkiseudun kulttuuritalojen edustajille, jotka antavat kehitysehdotuksia tilaajan näkökulmasta.

Lisäksi kullakin työryhmällä on oikeus käyttää joustavasti toisen mentorin työaikaa itse valitsemanaan ajanjaksona kaksi kertaa. Neuvontaa voi käyttää joustavasti eri työvaiheisiin: konseptin hiomisesta tai nukenrakennuksellisista kysymyksistä harjoituspalautteeseen.

 Työpajan jälkeen osallistujien joukosta valitaan 1-2 superkomeettaa, joille myönnetään 1000 euron stipendi kiitokseksi “erityisen kiinnostavasta nukketeatterillisesta kunnianhimosta

 

                                                                 Hakemus:

Tiivis projektin työsuunnitelma. Kerro esityksen omista nukketeatterillisista kiinnostuksen kohteista, ja missä vaiheessa ja millaista mentorin tukea toivoisit. Mainitse myös missä työvaiheessa projekti on workshopin aikana. Lisää mahdollisesti piirroksia ja referenssikuvia esityksesi maailmasta ja tekniikasta. Huolehdithan että hakemuksesi on sopivan kokoinen liikkuakseen s-postissa: unimafinland@gmail.com.

Tärkeät päivät: haku/deadline 30.09., workshop-päivä 19.11. ja demojen esityspäivä 20.11.

                       Paikka: Kulttuuritehdas Vernissa, Tikkurilantie 36, 01300 VANTAA (Iso Sali)

Tämän vuoden mentorit:

Anne Lihavainen: ( s. 1966) on porvoolainen nukketeatteritaiteilija, joka on työskennellyt lähes kolmekymmentä vuotta Suomen ammattinukketeattereissa. Nukketeatteri Ofelia on Annen oma kiertävä soolo-teatteri, jonka hän perusti 2006. Lämmin läsnäolo, visuaalisuus ja vahva suhde luontoon ovat Nukketeatteri Ofelian näytelmien selkäranka.  Taidekasvatustyö sekä työskentely erityisryhmien kanssa on tärkeä osa Annen työtä. Anne on Metropolitan Puppets ry:n perustajajäsen ja hän on mukana Fauna Humana katuteatteriryhmässä. Anne on valmistunut lastentarhanopettajaksi, nukentekijäksi ja teatterikuraattoriksi. Hänen mottonsa on: ” Katsele ympärillesi, kuuntele ja ihmettele.” 

Merja Pöyhönen: (s. 1980) on nykyturkulainen nukketeatteritaiteilija ja ohjaaja. Hän on opiskellut nukketeatteria Turun AMKn Taideakatemiassa  ja fyysistä teatteria Pariisissa maineikkaassa koulussa École internationale de théâtre Jacques Lecoq. Pöyhönen on kiinnostunut nukeista, tunteista ja liikkeestä. Ohjaukset ja esiintymiset mukaan lukien hän on ollut ammattiuransa aikana osallisena lähes neljässäkymmenessä nukke- tai fyysisen teatterin teoksessa. Merkittävimpiä töitä ovat olleet John - Eleanor (2011), Missing Amelia Earhart (2016) ja Suuruudenhullua Shakespearea nukeilla -trilogia (2013, 2015, 2017).  Pöyhönen on nukketeatteri Kuuman Ankanpoikasen perustajajäsen, Suomen Uniman hallituksen puheenjohtaja ja toimii vapaana nukketeatteritaiteilijana erityisesti nukketeatteriverkosto Aura of Puppetsin riveissä. Vuonna 2019 Pöyhönen debytoi ohjaajana myös ulkomailla (Theater Chemnitz, Saksa; Nuku Teater, Viro). Vuosiksi 2020-2024 Pöyhöselle on myönnetty valtion 5-vuotinen taiteilija-apuraha.

 

Lisätietoja:

unimafinland@gmail.com

 

 



keskiviikko 17. kesäkuuta 2020

UNIMAN VUOSIKOKOUS PIDETTIIN 16.6.

Suomen Uniman vuosikokous pidettiin 16.6. ja uuden hallituksen järjestäytymiskokous pidettiin 17.6.

Vuosikokous valitsi hallituksen 2020-2021 seuraavasti:


Merja Pöyhönen (pj), Anu Enqvist (vpj), varajäsen Anni Sundbacka, Maiju Tawast, varajäsen Milla Risku, Terhi Tuomikko, varajäsen Katja Kähkönen ja Maria Baric, varajäsen Markku Tuomala.

torstai 28. toukokuuta 2020

Syntymäpäiviä: RAINER KAUNISTO 70 V. 27.5.2020


Nukketaiteilija RAINER KAUNISTO 70 vuotias
 
Rainer Kaunisto on valmistanut vuosikymmenten saatossa yli 1000 teatterinukkea ja kymmeniä lavastuksia. Osa nukeista on Teatterimuseossa ja jotkut K.H. Renlundin museossa Kokkolassa. Sen lisäksi Kaunisto on tehnyt pitkän päivätyön useissa kaupunginteattereissa näyttelijänä, sekä esiintynyt televisiossa, elokuvissa ja tehnyt animaatiodubbauksia. Hän perusti Helsinkiin oman yhden miehen nukketeatterin, Rooman vuonna 1993.

Rainer Kaunisto aloitti teatteriuransa kotiseudullaan Kokkolan kaupunginteatterissa v. 1960-luvulla. Se oli silloin ammattijohtoinen harrastajateatteri. Hän toimi nuorena poikana myös somistajana paikallisessa Sokoksessa, mikä tarjosi hänelle mahdollisuuden käyttää näppäryyttä ja kehittää visuaalisia ratkaisuja. Kokkolasta hän siirtyi Savonlinnaan harjoittelijanäyttelijäksi vuonna 1971. Pienessä teatterissa hän pääsi myös lavastamaan. Ensimmäisen varsinaisen näyttelijänkiinnityksensä hän sai Imatran Teatteriin vuonna 1973. Siellä hän jatkoi myös lavastusten suunnittelua. Pienet teatterit tarjosivat lahjakkaalle nuorelle mahdollisuuden kehittyä.

Samana syksynä alkoi työ myös nukketeatterin parissa ja valmistautuminen ensimmäiseen ensi-iltaan. Se oli seuraavana vuonna. Näytelmä oli Sipuliretki Merileväsuvannossa. Produktion nukeista ainakin yksi on säilynyt ja se on Teatterimuseossa. Se oli lähtölaukaus Rainerin pitkälle nukketeatteriuralle, joka alkoi muun teatterityön ohessa.

1970-luvulla elettiin nukketeatterin murroksen aikaa, laitosteatterit alkoivat tuottaa nukketeatteriesityksiä ja yhteiskunnan tukea saavat ammattinukketeatterit syntyivät. Aiemmilla vuosikymmenillä asialla olivat olleet yksityiset pienet yritykset. Aluksi tekijöitä oli vähän, ensimmäinen ammattinukketeatteri, Vihreä Omena, syntyi samoihin aikoihin. Alan suuressa loikassa eteenpäin Kaunisto oli mukana ensimmäisten joukossa. Kaunisto teki nukketeatteria sivutyönään kaikissa kaupunginteattereissa, joihin hänet oli kiinnitetty näyttelijäksi.

Vuonna 1975 Kaunisto siirtyi Imatralta Joensuun kaupunginteatteriin, josta matka jatkui Jyväskylään vuonna 1981. Siellä hän näytteli vuoteen 1996, jolloin edessä oli ratkaiseva askel. Hän jätti paikkansa laitosteatterissa, siirsi nukketeatteritoimintansa Helsinkiin ja jatkoi päätoimisena nukketeatteritaiteilijana omassa yhdenmiehen teatterissaan, Roomassa.

Samaan aikaan kertyi lisää myös elokuva- ja Tv-rooleja. Hän jatkoi opetustoimintaansa, piti kursseja eri puolilla maata ja vaikutti alan kehitykseen myös nukketeatterin ammattitutkintojen arvioijana. Hänestä tuli Unicefin hyvän tahdon lähettiläs vuonna 2002 ja nukketeatterijärjestö Suomen Uniman kunniajäsen vuonna 2014.

Kaunisto on monipuolinen näyttelijä. Hän on näytellyt n. 100 teatteriroolia. Niitä ovat ovat olleet mm. Othellon, Othello, Romeon ja Julian Capulet, Tartuffen Orgon, Loppiaisaaton Malvolio, Leikin lopun Ham, Equus’in Psykiatri, Aleksis Stenwallin elämän Aleksi, Tv:n Pikku Veturin juontaja Toivo Taivas. Tv 2:n Uppotukin Jehu ja Meedion Nimismies. Hän on esiintynyt myös useissa Tv-sarjoissa. Kauniston valmistamia nukketeatteriproduktioita ammattiteattereissa on ollut 35. Niistä suosituimpia ovat olleet mm. Prinsessa Ruusunen, Nestorin nukkesirkus, Satu pikkuisesta tytöstä, jonka isä oli kaniini ja Keisarin uudet vaatteet. Lisäksi on huomattava määrä Teatterimuseon tilastoinnin ulkopuolelle jääneitä harrastajateattereiden kanssa tehtyjä esityksiä.

Rainerille nuken teko on kuin kuvanveistoa. Hän on kehittänyt oman tekniikkansa nuken rakentamisessa ja opetustyönsä ja vierailujensa myötä vaikuttanut nukketeatterin tekemiseen useissa laitosteattereissa eri puolilla maata. Hän on esiintynyt myös Afrikassa ja Etelä-Koreassa.
 
Teksti: Eero Siren
 
Suomen Unima onnittelee kunniajäsentään Rainer Kaunistoa merkkipäivänä!

lauantai 18. huhtikuuta 2020

KATI KAIPAINEN - IN MEMORIAM



Kati Kaipainen – Pieksämäen nukketeatterineuvos 1924 – 2020

Pieksämäkeläinen kulttuurivaikuttaja ja nukketeatterin voimanainen Kati Kaipainen on 25.3.2020 poistunut 95-vuotiaana keskuudestamme.  Kati (tyttönimeltään Karin Kantokari) heittäytyi teatterin tekemiseen Kouvolassa jo kouluaikoinaan ja partiotoiminnassa. Jatkosodan aikana hänet komennettiin vuonna 1942 Valtionrautateiden konttoritöihin Äänislinnaan eli Petroskoihin. Kati toimi innolla Äänislinnan rintamateatterissa kiertäen esiintymässä Suomen eturivin näyttelijöiden ja tanssijoiden kanssa eri puolilla sotanäyttämöä Karjalassa. Sodan jälkeen hän työskenteli Pieksämäellä Valtionrautateiden palveluksessa.  

Pieksämäellä virisi 1970-luvun alussa aktiivinen nukketeatteritoiminta, joka jatkui yli 30 vuoden ajan. Vuonna 1973 Kati Kaipainen, joka oli toiminut Työväenopiston näytelmäpiirin ohjaajana, oli pantomiimikoulutuksessa Prahassa Fialkan teatterissa. Hän näki siellä ”mustaa teatteria” ja tavallista nukketeatteria. Palattuaan Pieksämäelle hän sanoi: ”Nyt ruvetaan tekemään nukkeja ja nukketeatteria! ”. Tuumasta toimeen: VR`n harrastajaryhmästä syntyi Nukketeatteri Pikku-Hammas, joka toimi virallisesti vuodesta 1973 vuoteen 2007. Ryhmän toinen aktivisti, kirjastonhoitaja Maire Leikas oli mukana alusta alkaen ja edesauttoi Pinukke ry´n eli Pieksämäen nukketeatteriharrastajat -ryhmän rekisteröitymistä vuonna 1979. Siihen liittyivät Pikku Hampaan lisäksi mm. vuonna 1977 perustettu lasten Nukketeatteri Lumiukko.  Aikuiset nukketeatterin näyttelijät muodostivat myös toisen esiintyvän ryhmän, nimeltään Hattarat 1970 - 80-luvun taitteessa.  Tämä viihderyhmä esiintyi tilauksesta erilaisissa tilaisuuksissa keräten rahaa nukketeatterin toimintaan.

Pinukke ry´ teki yli 60 nukketeatterinäytelmää sekä järjesti lukuisia kursseja ja tapahtumia Pieksämäellä yli 30 vuoden ajan. Yhdistykseltä puuttuivat omat tilat, mutta Hiekanpään niemessä oli 1980-luvun alussa tyhjillään hieno purku-uhan alainen puutalo. Temperamentikas Kati Kaipainen kävi sananmukaisesti iskemässä nyrkkiä kaupungin päättäjien pöydässä. Talosta tehtiin Pieksämäen Nukkekoti, jota Pinukke ry ylläpiti vuodesta 1984 vuoteen 1996. Vanhasta puutalosta tuli perusteellisen remontin jälkeen tapahtuma- ja taidekeskus sekä matkailuvaltti Pieksämäelle.
Pinukkelaiset kouluttivat itseään lukuisilla kursseilla ja järjestivät niitä myös itse Pieksämäellä 1980-luvulta alkaen.  Nukkekodilla järjestettiin kautta vuosien kymmeniä kursseja ja muita tilaisuuksia Pinukke ry´n aikana. Kursseilla perehdyttiin eri nukketeatteritekniikoihin, joiden pohjalta pinukkelaiset työstivät ahkerasti uusia esityksiä. Kouluttajina vierailivat lukuisat kuulut kotimaiset ja ulkomaiset nukketaiteilijat. Pinuken vetäjä Kati Kaipainen toimi nukketeatteriohjaajana ja kurssittajana myös seurakunnissa ja monissa muissa yhteyksissä. Lisäksi hän oli aktiivinen toimija mm. Pieksämäen Lions-yhdistyksessä.

Nukkekodilla pidettiin Pinuken esityksiä keväästä syksyyn, usein talvisinkin ja ryhmä vieraili monilla paikkakunnilla, myös Savon rautatieasemilla lukuisten esitysten kanssa. Parhaimpina vuosina esityksiä kertyi pinukkelaisille 50 - 60.  Alkuvuosina Pinukke ry järjesti Nukkekodissa ilmaisnäytöksiä lapsille, mm. Pieksämäen kaikille päiväkodeille joulunäytelmän. Ideana oli totuttaa lapset ja kasvattajat nukketeatteriin, tehdä teatterikasvatusta. Ilmaisnäytökset olivat myös vuokravastiketta kaupungille. 

Pinukkelaiset olivat kaikki harrastajia eli päivätöissä, joten viikon ohjelma saattoi tekijöillä olla hektinen: töiden jälkeen iltakuudesta kymmeneen tehtiin tekstejä, nukkeja, lavastuksia ja harjoiteltiin. Viikonloppuna pidettiin 2-3 esitystä päivässä ja tämän lisäksi tulivat talon ylläpito ja pihatalkoot ynnä muut puuhat.  Kaikki tämä tehtiin innostuksella ja suurella sydämellä. Lisäksi Nukkekotia ja sen toimintaa esiteltiin kaupungin vieraille, joita tuli ulkomailta asti. Saattoipa Kati Kaipainenkin pyörähtää Nukkekodilla työpäivän lomassa ruokatunnillaan esittämässä mm. Kolme karhua ja sitten kiiruhtaa takaisin töihin. Nukketeatterin tekemiseen osallistui toistakymmentä ihmistä.

Pinukke ry järjesti 1980-luvulta 1990-luvulle yhdeksän (9) kertaa Nukkemäki-festivaalin. Tapahtumiin osallistui harrastajanukketeattereita kaikkialta Suomesta. Monipäiväiset festivaalit levisivät eri puolille kaupunkia. Esityksiä pidettiin Nukkekodin lisäksi myös päiväkodeissa, kirjastoissa ja seurakunnissa. Viimeisenä viikon kestävän Nukkemäki-tapahtuman aikana Poleenissa ja muissa tapahtumatiloissa kävi noin 5000 henkeä, mm. koululuokkia ja päiväkoteja.
Vuoden 1992 Nukkemäki-tapahtumaan osallistui lukuisia nukketeatteriryhmiä eri puolilta Suomea ja Sisälähetysseuran oppilaitoksen (nykyisin seurakuntaopisto) vuonna 1990 perustettu nukketeatterilinja oli jo mukana kuvioissa. Talo toimi Pinukke ry´n luotsaamana 2000-luvun taitteeseen saakka, kunnes se siirtyi kulttuurilautakunnalle ja nukketeatterilinja osallistui aktiivisesti sen nukketeatteritoiminnan tuottamiseen.

2000-luvun vaihteessa Pinuken toiminta oli laajaa, mutta aktiivisessa toiminnassa oli mukana enää kolme ihmistä: Kati Kaipainen ohjaajana, Maire Leikas esiintyjänä ja Irma Putkonen nukentekijänä. Pinukke ry tarjosi Nukkekotia kaupungille toiveenaan ammattitaitoisen henkilökunnan palkkaaminen taloon. Pinukke ry´n toiminta jatkui muussa muodossa aina vuoteen 2007 saakka. Yli 30 vuoden saldona oli noin 700 esitystä Pieksämäellä, kiertueilla ja festivaaleilla.

Kesällä 2019 järjestetyssä juhlatilaisuudessa Nukkekodin perustajat, Pinukken Kati Kaipainen ja Maire Leikas osallistuivat vielä virkeinä uudistetun Nukkekodin avajaisiin kertoen nuoremmalle polvelle pieksämäkeläisen nukketeatteritoiminnan värikkäistä varhaisvaiheista. 

Maiju Tawast