tiistai 12. helmikuuta 2019

11.2.VIETETTIIN SUOMALAISEN NUKKETEATTERIN PÄIVÄÄ!

kuva: Elina Kesäniemi

11.2. vietettiin suomalaisen nukketeatterin päivää ja Suomen Uniman 35 -vuotis syntymäpäivää Maria Baric Companyn luona Kulttuurimyllyssä. Tilaisuudessa juhlittiin myös 110-vuotiasta suomalaista nukketeatteria. 


Tilaisuudessa Maiju Tawast piti puheen ja vuoden 2018 nukketeatteritekona palkittiin Le Royal Joutava: Joutavat Nukketeatteripäivät merkittävästä aluellisesta taideteosta sekä kiitokseksi ja kannustukseksi tinkimättömille taiteilijoille jotka näkevät mahdollisuuksia siellä, missä monet huomaavat vain esteitä. Joutavat Nukketeatteripäivät 3.11.2016 - 3.11.2018 kutsuivat seitsemästi yleisön ottamaan osaa innostavaan ja valloittavaan kokemukseen, astumaan tuntemattomaan ja saamaan virkistävän näkökulman siihen, mitä esittävä taide voi olla. Tapahtumat toteutettiin suurella sydämellä, taiteellisesti korkealaatuisella ohjelmistolla. 
Paljon onnea Perrine Ferrafiat, Emma Golnick ja Satu Kivistö!
Lisäksi saimme kuulla Mila Nirhamon esittämänä viime vuonna palkitun Marja Nykäsen, KATSOS!-tapahtuman 2017 puuhanaisen, Nukketeatteripäivän julistuksen vuodelle 2019  . 
Nukketeatterin julistus löytyy  kohdasta Suomalaisen nukketeatterin päivä 11.2.      

Suomen Uniman perustelut valinnalle:


 Vuoden 2018 Nukketeatteriteko- palkinto myönnetty Joutaville Nukketeatteripäiville

Lappeenrannassa on saatu kahden vuoden aikana nauttia seitsemän pientä festivaalia Joutavien Nukketeatteripäivien muodossa. Festivaalien järjestelyistä sekä taiteellisesta linjasta on vastannut Le Royal Joutava ry:n Perrine Ferrafiat. Pieni yhdistys on tuonut Etelä-Karjalan kulttuuritarjontaan huikean panostuksensa.  3.11.2016 – 3.11.2018 aikana seitsemästi toteutetut nukketeatteripäivät saivat  2250 katsojaa ja kuulijaa, toivat Lappeenrantaan nukketeatterin ammattilaisia ympäri Suomea sekä kasvattivat uutta yleisöä nukketeatterille.


Joutavat Nukketeatteripäivät oli sarja lyhyitä festivaaleja, jotka juhlivat suomalaista nukke- ja esineteatteria sekä visuaalista teatteria. Festivaalit laajensi Etelä-Karjalan teatteri tarjontaa ja kasvatti nukke-, esine- ja visuaalisen teatterin näkyvyyttä Etelä-Karjalassa tarjoamalla teatterinäytöksiä, elokuvanäytäntöjä ja luentoja. 


 Voi sanoa, että nukke-, objekti-, ja visuaalinen teatteri ei ole enää tuntematon lappeenrantalaisille. Festivaali on tuonut esiin uutta esittävää taidetta ja hälventänyt vanhoja tahmeita ennakkoluuloja, joita nukketeatteriin liittyy. Joutavat nukketeatteripäivät ovat olleet projekti joka juhlii nukke-, esine- ja visuaalisen teatterin luomisvoimaa.

Joutavat Nukketeatteripäivät kutsuivat yleisön ottamaan osaa innostavaan ja valloittavaan kokemukseen, astumaan tuntemattomaan ja saamaan virkistävän näkökulman siihen, mitä esittävä taide voi olla. Tapahtumat toteutettiin suurella sydämellä, taiteellisesti korkealaatuisella ohjelmistolla.

Joutavien nukketatteripäivien yksi ydin on ollut tehdä yhteistyötä Lappeenrannan eri taide- ja kulttuuritoimijoiden välillä. Mukaana on kulkenut Lappeenrannan Kaupunginteatteri, Etelä-Karjalan museo, Lappeenrannan  taidemuseo, Taidekoulu Estradi, Kulttuuritila Nuijamies sekä Satamatie 6 ja Ravintola Old Cock.


Suomen Unima haluaa nostaa esiin Joutavat Nukketatteripäivät merkittävänä alueellisena taidetekona ja kiittää tinkimättömiä taiteilijoita jotka näkevät mahdollisuuksia siellä, missä monet huomaavat vain esteitä.

Kauan eläköön nukketeatteri ja sen tinkimättömät tekijät!

Iloa ja ihmeitä kaikkialle, joka kolkkaan!

Helsingissä 11.2.2019

Suomen Unima




       

SUOMALAINEN NUKKETEATTERI 110 VUOTTA!




SUOMALAINEN NUKKETEATTERI 110 VUOTTA       

                                   
Suomalaisen ammattinukketeatterin historia alkoi vuonna 1909, jolloin Kalle Nyström perusti Marionett-teaternin Helsinkiin. Vuonna 2019 vietetään siis alan 110-vuotisjuhlaa!
Kalle Nyström toimi 1890-luvulta lähtien Helsingissä lähes 40 vuotta näyttelijänä, kuplettien sanoittajana ja säveltäjänä, lehtimiehenä sekä revyyn ja farssien tekijänä. Hän  työskenteli 1910-luvulla Etelä-Esplanadilla sijainneen Apollo-revyyteatterin hovikirjailijana, ohjaajana ja esiintyjänä.
Kaiken toimeliaisuutensa lisäksi Kalle Nyström perusti vuonna 1909 ensimmäisen suomalaisen ammattimaisen nukketeatterin, jonka kantaesitys pidettiin Hotelli Kämpin juhlasalissa. Marionett-teatern kiersi myös esiintymässä erilaisissa tilaisuuksissa ja Uudenmaan ruotsinkielisillä paikkakunnilla.
Nukketeatteria nähtiin viihdenumeroina jo 1800-luvulla Helsingissä vierailleiden ulkomaisten sirkus- ja teatteriseurueiden ohjelmistossa. Niiden innoittamana Suomessa virisi harrastajien nukketeatteriesityksiä kodeissa, taiteilijapiireissä ja venäläisissä varuskunnissakin. Kalle Nyströmin nukketeatterin esikuvana oli hänen Saksassa näkemänsä kuuluisan Papa Schmidtin nukketeatteri sekä Tukholmassa nähdyt esitykset. Helsingissä 1909 käynnistyneen Marionett-teaternin ruotsinkielisiä esityksiä juonsivat, esittivät ja ääninäyttelivät useat kuuluisat ammattinäyttelijät.
Aikuisyleisölle suunnatut nukketeatteriesitykset kuvasivat humoristisesti ja sarkastisesti päiväkohtaisia tapahtumia ja julkisuuden henkilöitä taiteilijapiireissä ja yhteiskunnassa.
Avajaisnäytäntönä nähtiin Nyströmin kirjoittama Våde-Ville, näyttämöllä roolihahmoina olivat säveltäjä Jean Sibelius, kuvataiteilija Akseli Gallen-Kallela ja kuvanveistäjä Ville Vallgren. Karikatyyrimarionetit oli veistänyt Signe Hammarsten-Jansson, Tove Janssonin äiti.  Myöhemmissä esityksissä Kalle Nyström teki itse marionetit mm. aikansa tunnetusta kapellimestari Aleksei Apostolista, joka johti esityksiä livenä säestänyttä orkesteria. Tyylikkäitä lavasteita ja nukkien puvustuksia tekivät monet ansioituneet kuvataiteilijat. Näyttämöllä oli useita nukkenäyttelijöitä yhtä aikaa, mikä edellytti draamanäyttelijöiltä uuden ilmaisukeinon opettelua Kalle Nyströmin johdolla.
Nyström tuotti aikuisille suunnattuun nukketeatteriohjelmistoon myös kohtauksia Shakespearesta ja katkelmia Kalevalasta. Lapsille järjestettiin Kämpissä ja Pohjois-Esplanadin elokuvateatterissa näytöksiä mm. Zachris (Sakari) Topeliuksen kertomuksista ja Nyströmin omista nukketeatterinäytelmistä. Kesäviikonloppuina teatteri esiintyi Korkeasaaressa. Marionett-teatern toimi ammattimaisena nukketeatterina 24 vuoden ajan vaikuttaen merkittävästi maassamme uuden alan taiteelliseen tasoon ja arvostukseen.
Harry Nyström tuli mukaan isänsä nukketeatteriin jo vuonna 1915 ja otti myöhempinä vuosina vastuun siitä esityksineen vuoteen 1933 saakka, jolloin Marionett-teatern suljettiin Kalle Nyströmin kuoltua. Nuket on talletettu Tampereelle Haiharan Nukke- ja pukumuseoon, jonka kokoelmat ovat nykyään Museokeskus Vapriikin varastoissa.
Marjut  (Maiju) Tawast

maanantai 19. marraskuuta 2018

LASTENKULTTUURIN VALTIONPALKINNON SAI NUKKETEATTERITAITEILIJA AAPO REPO



Lastenkulttuurin valtionpalkinnon sai nukketeatteritaiteilija Aapo Repo

19.11.2018 Taike
Aapo Repo kuva Anu-Anette Varho.jpg
(Aapo Repo, kuva: Anu-Anette Varho)

Taiteen edistämiskeskus myönsi lastenkulttuurin valtionpalkinnon nukketeatteritaiteilija Aapo Revolle. Palkinto on 30 000 euroa. Opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen jakoi palkinnon maanantaina 19. marraskuuta.
Nukketeatteritaiteilija, näyttelijä Aapo Repo (s. 1977) on Mikkelistä käsin toimiva kansainvälinen taiteen ammattilainen. Repo perusti oman, yhden miehen nukketeatteri Reaktorin vuonna 2007. Repo ideoi, käsikirjoittaa, ohjaa, lavastaa, luo rekvisiitat valoineen ja äänineen, näyttelee ja leikkii esityksissään. Aapo Repo taitaa myös bunraku-nukkien rakentamisen.
Repo pystyy loihtimaan paperista kokonaisia, käsinkosketeltavia maailmoja. Hänen seurassaan lapset ja vähän vanhemmatkin voivat matkata aarresaarelta peikkoprinsessan maailmaan siilin talvea unohtamatta. Revon leikkimaailma on turvallinen aina pienintä katsojaa, vauvaa myöten.
Aapo Revon taiteen tekemisen maailma laajentui kansainväliseksi, kun hän liittyi tanskalais-irlantilaiseen Teater Refleksion -ryhmään vuonna 2014. Ryhmä on kiertänyt esityksineen lähes joka mantereella, viimeksi Yhdysvalloissa.
Aapo Repo on ajanut nukketeatterin asioita Suomen UNIMA ry:ssä ensin hallituksen jäsenenä ja sittemmin vuodesta 2015 alkaen sen puheenjohtajana.
Taiteen edistämiskeskuksen johtaja Paula Tuovinen haluaa korostaa tänä vuonna lastenkulttuurin valtionpalkinnon vaikuttavuutta ja kannustavaa merkitystä saajalleen sillä, että palkintoja jaetaan vain yksi.
Lastenkulttuurin valtionpalkinto on Taiteen edistämiskeskuksen myöntämä tunnustus kolmen viimeksi kuluneen vuoden aikana tehdystä lastenkulttuurityöstä. Palkinnon voi saada myös taiteilija, joka on toiminut pitkään ja ansiokkaasti lastenkulttuurin hyväksi. Palkinto maksetaan Veikkauksen tuotosta.
Lisätietoja: Ulla Lassila, erityisasiantuntija, Taiteen edistämiskeskus, ulla.lassila@taike.fi, 0295 330 860.

perjantai 16. marraskuuta 2018

UUDET NUKKETEATTERIALAN PALKKASUOSITUKSET JULKAISTU SEKÄ KEIKKASOPIMUSPOHJA


Uudet nukketeatterialan palkkasuositukset 2018-2019 on julkaistu. Löydät ne tältä sivustolta Nukketeatterikilta-osiosta.

Temen nukketeatterikillan kokousten ja asiantuntijoiden neuvojen pohjalta palkkasuositukset ovat koonneet Roosa Halme (Taike) ja Katja Kähkönen (Unima).

Palkkasuosituksia täydennetään sivullemme joulukuussa uusin palkkalaskelma-esimerkein.

Nukketeatterikilta on luonut myös esiintymissopimuspohjan käyttöönne.
Se löytyy myös Nukketeatterikilta-osiosta.

torstai 11. lokakuuta 2018

UUSIN NUKKETEATTERI-LEHDEN NUMERO ON ILMESTYNYT

Uusi Nukketeatteri-lehti on ilmestynyt. Jäsenet saavat sen postissa kotiinkannettuna. Lehden voi myös tilata Suomen Uniman toimistosta hintaan 20 €/vuosi.


FESTIVAALIJUTTUJA 2017 JA 2018






Uusimmassa Nukketeatterilehdessä (1/18) löydät lyhennelmäjutut kuluneen vuoden festareista. Tältä sivustolta löydät FESTIVAALIT JA TAPAHTUMAT -osiosta
pidemmät artikkelit jutuista, jotka on kirjoittanut Uniman varapuheenjohtaja Maiju Tawast.

Esitelmäkutsu/Teatterintutkimuksen seuran syyspäivä 30.11.

Call For Papers – Esitelmäkutsu

 Näyttelijäntyön monet tekniikat ja estetiikat


Teatterintutkimuksen seuran syyspäivä perjantaina 30.11.2018
Taideyliopiston Teatterikorkeakoulu, Auditorio 1.
Haapaniemenkatu 6
Helsinki


Teatterintutkimuksen seuran syyspäivillä pohditaan näyttelijäntyön monia tekniikoita ja estetiikkoja. Viimeisen sadan vuoden aikana näyttelijäntaide ja työskentelytavat esityksissä ovat monipuolistuneet kattamaan useita lähestymis- ja työtapoja, joiden taustalla voi olla filosofisia tai psyko-fyysisiä oletuksia ihmisestä ja teatteritaiteen tehtävästä. Minkälaista teatteria ne ovat kukin puolestaan mahdollistaneet ja millaista samaan aikaan sulkeneet pois? Mitkä seikat ovat vaikuttaneet siihen, että jotkut pyrkimykset ovat vahvistuneet ja kenties sulautuneet toisiinsa? Millä tavoin näistä lähestymistavoista voidaan lukea aikakauden, tai niissä vaikuttaneiden toimijoiden ajattelutapoja tai utopioita? Mitä taitoja on eri aikoina pidetty tarpeellisina näyttelijöille, ja mitä ne ovat mahdollistaneet? Miksi jotkin suuntaukset vahvistuvat tiettyinä aikoina, milloin ja miksi ne vanhenevat tai jopa ajankohtaistuvat uudelleen? Minkälaisia katkoksia tai jatkumoita syntyy aikakausien välille? Miten teatterissa käytetyt näyttelemistekniikat ja niihin siirtyvä ruumiinkulttuuri siirtyvät puolestaan julkisuutensa kautta yleisempään aikakauden ymmärrykseen itsestään, millaiset seikat pitävät niitä yllä?

Näyttelijäntyön muodot ja tekniikat eivät synny ainoastaan taiteen sisäisistä tarpeista ja keskusteluista. Aikakauden tieteelliset ja teknologiset läpimurrot vaikuttavat siihen, miten inhimillistä toimintaa ja käyttäytymistä ymmärretään ja esitetään. Klassiset esimerkit tunnetaan: Stanislavski oli erittäin kiinnostunut 1800-luvun lopun fysiologisista ja psykologisista tutkimuksista; Brecht katsoi, että marxilainen yhteiskunta-analyysi edellytti näyttelijältä analysoivaa suhdetta kuvattaviin rooleihin; 1960-luvulla haettiin äärimmäiset tunnetilat mahdollistavia fyysisiä tiloja, joilla tavoiteltiin myös vallankumousta elämäntavoissa teatterin ulkopuolella; 2000-luvulla posthumanistiset virtaukset pyrkivät ymmärtämään ihmismielen ulkopuolista ajattelua ja ihmistä ekosysteemin osana ja tuomaan sitä myös näyttämölle.

Teatterintutkimuksen seuran syyspäivään 30.11.2018 pyydetään näyttelijäntyötä käsitteleviä esitelmäehdotuksia, jotka voivat perustua historiallisiin tai nykyaikaisiin esimerkkeihin, tieteelliseen tai taiteelliseen tutkimukseen sekä eri tieteenalojen viitekehyksiin.

Esitelmien kesto on 20–30 minuuttia, ja keskustelulle jätetään aikaa 10–15 minuuttia.
Kielenä voi olla suomi, ruotsi tai englanti.

Abstraktit (max. 200 sanaa) pyydetään lähettämään 15.10. 2018 mennessä osoitteisiin:

Abstraktin yhteydessä tulee mainita esitystekniset tarpeet.

Syyspäivän ohjelma ilmestyy marraskuun alussa, jonka jälkeen mahdollisesti tarkentuneet abstraktit toimitetaan samoihin osoitteisiin, 20.11.2018 mennessä.