tiistai 13. helmikuuta 2018

11.2. VIETETTIIN SUOMALAISEN NUKKETEATTERIN PÄIVÄÄ



VUODEN 2017 NUKKETEATTERITEKO
Suomen UNIMA ry on myöntänyt kymmenettä kertaa Vuoden Nukketeatteriteko-palkinnon 11.2.2018 Suomalaisen Nukketeatterin päivänä.

VUODEN 2017 NUKKETEATTERITEKO -palkinto jaettiin Ranskassa asuvalle nukketeatteritaiteilija Marja Nykäselle suomalaista nukketeatteria esittelevän KATSOS! -tapahtuman järjestämisestä Ranskassa, Charleville-Mézièresin kansainvälisillä nukketeatterifestivaaleilla syyskuussa 2017.  Katsos! oli kahdeksan suomalaisen nukketeatteriesityksen katselmus, joka oli osana festivaalin pääohjelmistoa. Suomi 100 -projekti antoi tukea katselmuksen toteutumiselle.

Ranskan Charleville-Mézièrs´issä joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälinen festivaali on maailman nukketeatterikentän suurtapahtuma. Festivaali kokoaa kymmeniä tuhansia katsojia viikon aikana ja esityksiä nähdään reilun viikon aikana toistasataa. KATSOS! oli vertaansa vailla oleva kansainvälinen avaus suomalaiseen nukketeatteriin. Kahdeksan suomalaista ryhmää antoi viikon aikana kaikkiaan 26 näytöstä, jotka tavoittivat liki 2000 katsojaa. Esityksiä noteerattiin Ranskan tärkeimmissä medioissa, Le Mondessa ja Radio Francen englanninkielisessä lähetyksessä.

Marja Nykänen toimi KATSOS!- kokonaisuuden kuraattorina, taiteellisena johtajana, tuottajana ja oli koko idean äiti. Hän rakensi tapahtumaa puolitoista vuotta oman suomalais-ranskalaisen teatterinsa Théâtre d’Illusian (perustettu 1997) pyörittämisen ohella. Marja Nykänen on valmistuttuaan vuonna 1993 Ranskan nukketeatterikorkeakoulusta (École Nationale Supérieure des Arts de la Marionnette - ESNAM) työskennellyt Ranskassa ja muissa Euroopan maissa, Pohjois-Amerikassa, Aasiassa ja Afrikassa kansainvälisissä produktioissa, kouluttajana ja festivaaleilla. Suomessa hän on vieraillut säännöllisesti produktioillaan, mm. Rosa Liksomin teoksesta nukketeatterin keinoin toteutetulla esityksellä Jepata Nasta pohjoisnavalla ja toteuttanut vuonna 2010 Helsingin Juhlaviikoille monikansallisen esityksen Saaban kuningatar.

Tilaisuudessa Lapinlahden Lähteellä kuultiin myös Satuteatteri Punahilkan Nukketeatterijulistus vuodelle 2018. Löydät julistuksen vasemmalta osioista festivaalit ja tapahtumat.



perjantai 1. syyskuuta 2017

FESTIVAALI-UUTISIA

NUKKETEATTERIN NÄYTEIKKUNA 2017
YHDESSÄ- NUKKETEATTERIFESTIVAALI

06.-07.10.2017
VERNISSA, VANTAA





Nukketeatteri valtaa Vernissan! Nukketeatterin Näyteikkuna 2017 -festivaali esittelee tänä vuonna nukketeatterin lumoa monessa muodossa. Aamu- ja päiväesitykset on suunnattu lapsille ja illat aikuisille.

Ohjelmiston löydät vasemmalta palkista NUKKETEATTERIN NÄYTEIKKUNA 2017

Tarjolla on korkeatasoisia nukketeatteriesityksiä, nukketeatterinäyttely, työpaja, erilaisia animaatioelokuvia sekä Fauna Humana –katuteatterikulkue, joka valloittaa Tikkurilan.
Sokerina pohjalla ja festivaalin päätösohjelmana on tänä vuonna Marraskuun Valo-konsertti, jossa kuullaan kansanmusiikkia ja nähdään varjoteatteria. Nukketeatterin Näyteikkuna on osa Suomi100 –ohjelmistoa.

Vernissan kahvila on auki festivaalin aikana. Tervetuloa!

keskiviikko 30. elokuuta 2017

NUKKETEATTERI SAMPO 40 V. JA SAMPO 2017 -FESTIVAALI

HS KULTTUURI 29.8.
Kulttuuri

”Nukeilla pääsee suoraan tunteisiin” – Nukketeatteri ei ole vain lasten juttu

”Me teemme teatteria nukeilla, kaikenikäisille”, kertoo ranskalainen Matthieu Siefridt, jonka ryhmä vierailee parhaillaan nukketeatterifestivaalilla Helsingissä.



Taika Dahlbom
Julkaistu: 29.8. 16:22

HISTAMIINI, Ransu Karvakuono ja Pelle Hermannin Kepakko. Nämä televisiohahmot saivat 1980-luvun suomalaislapset rakastumaan nukketeatteriin. Samalla ne loivat kuitenkin käsityksen siitä, että nukketeatteri on lähinnä lasten juttu.

Tämä käsitys on väärä, toteaa Matthieu Siefridt ranskalaisesta Blick Théâtresta, joka on vierailemassa Suomessa Sampo 2017 -nukketeatterifestivaaleilla.

”Me teemme teatteria nukeilla, kaikenikäisille.”

Mutta teidän [hullu]-esityksessänne on ikärajamerkintä, K-8?

”No se nyt on tämä [hullu] sellainen... Katsos, kun nuket lähtökohtaisesti herättävät lapsissa ja aikuisissa myötätuntoa, ehkä samastumistakin. Siksi on helpompaa tehdä karmivia asioita nukeilla”, hän selvittää.

”Nukeilla pääsee suoraan ihmisen tunteisiin.”

Siksi tämä esitys ei sovi aivan pienille lapsille: kokemus voi muodostua hyvinkin intensiiviseksi.

TUNTEISIIN kiinni pääseminen on kuitenkin tärkeää Blick Théâtren [hullu]-esityksessä, sillä se kertoo päänsisäisistä äänistä. Esityksessä ei ole yhtään puhetta.

”Se on kamalan kätevää, sillä voimme esiintyä ulkomaillakin ilman huolta käännöksistä. Mutta vakavasti puhuen haluamme, että katsoja voi tulkita teoksen mahdollisimman vapaasti. Siksi sanattomuus on tärkeää.”

Siefridtin mukaan nukketeatterin ero tavanomaiseen näyttelijä- ja puheteatteriin on se, että nukkejen avulla voidaan hämärtää kuvitellun ja todelliseksi tiedetyn rajaa. Niillä tehdään näkyväksi sellaista, mitä ei ole olemassa tai mille ei ole sanoja.

[Hullu]-esityksessä kuvitellun ja todelliseksi tiedetyn rajankäynti kuuluu oleellisena osana teoksen tarinaan. Millaista on, jos ei tiedä, mikä on totta ja mikä kuviteltua?

”Me teemme eräänlaista aktivismia, jossa vaikutetaan ihmisen ajatuksiin, vaikka ei kerrota, mitä asioista pitäisi ajatella”, hän pohtii sanattoman nukketeatterin voimaa.

EUROOPASSA, jopa Ranskassakin, aikuisten nukketeatteri jää lasten nukketeatterin jalkoihin. Aikuisten nukketeatteria on siellä ollut kuitenkin pitkään verrattuna Suomeen, sillä meille aikuisten nukketeatteri on juurtunut vasta 2000-luvulla.

”Suomessa tulee noin 50–60 kantaesitystä vuodessa, ja niistä noin 30 on aikuisyleisölle tarkoitettu”, arvioi Marjut ”Maiju” Tawast, joka on työskennellyt nukketeatterialalla vuodesta 1981.

Tawast kertoo, että nukketeatterin vahva lastenteatterileima on peräisin 1970-luvulta.

”1970-luvulla koettiin Suomessa valtava lastenkulttuurin nousu, ja samaan aikaan nousi nukketeatteri”, Tawast kertoo.

”Se, että nukketeatteria pidetään vieläkin lasten juttuna, ei missään nimessä ole yleisön vika, vaan rahoitusjärjestelmän, joka ei tue aikuisnukketeatteria tekeviä ryhmiä.”

1970-LUVULLA perustetut ensimmäiset nukketeatterit pääsivät nimittäin uuteen valtionapujärjestelmään 1990-luvulla, koska ne tekivät lastenteatteria.

”Tästä lastenkulttuurin ja nukketeatterin yhtäaikaisesta noususta on kuitenkin seurauksena se, että aikuiset suomalaiset eivät tule ajatelleeksi lähteä nukketeatteriin kuin lasten kanssa”, Tawast toteaa.

Koulut ja päiväkodit eivät enää nykyään tilaa nukketeatterinäytöksiä samaan malliin kuin 1980-luvulla, mutta monet aikuiset ovat löytäneet nukketeatterin uudelleen.

Aikuisten nukketeatteri mahtuu nyt myös suurten laitosteatterien näyttämölle. Turun kaupunginteatterissa nähdään syksyllä nukketeatterin keinoja käyttävän Shakespeare-trilogian kolmas osa, Prinsessa Hamlet, ja Kansallisteatterin ohjelmistoon tulee Mihail Bulgakovin klassikko Mestari ja Margareta, joka niin ikään hyödyntää nukke- ja esineteatterin mahdollisuuksia.

Iivo Baric, Sammon ja Sampo 2017 -festivaalin taiteellinen johtaja arvelee, että teatterissa eletään aikoja, jolloin halutaan kokeilla kaikkea uutta ja löytyy myös tarvittavaa rohkeutta ohjelmiston kokoamisessa.

”Lisäksi tekijöitä löytyy nyt enemmän kuin aiemmin”, hän viittaa Turun Taideakatemian kouluttamiin nukketaiteilijoihin.

AIKUISTEN nukketeatterin noususta huolimatta kiinteässä nukketeatterissa, esimerkiksi helsinkiläisessä nukketeatteri Sammossa, lastennukketeatteri tuo edelleen rahan taloon.

”Ja mehän olemme lähtökohtaisesti lastenteatteri”, hän toteaa.

Myös Sammossa on viime vuosina tehty aikuisten nukketeatteria. Seuraava kokeilu on, että samasta esityksestä tehdään oma versio lapsille ja aikuisille.

”Aikuisten versio sopii myös lapsille, mutta siinä on kirkkaita valoja ja kohtauksia, jotka voivat pelottaa pienimpiä lapsia. Siksi heille tehdään oma esitys.”

Suomalaista nukketeatteria vuosikymmenet seurannut Maiju Tawast pitää hyvänä, että nukketeatteri laajentaa yleisöään myös Suomessa.

”Yhä enemmän näkee esityksiä, joiden teemoja syvennetään niin, että aikuiset näkevät samassa esityksessä eri puolia kuin lapset. Ne antavat jotain kaikenikäisille katsojille”, Tawast toteaa.



Fakta

Nukketeatterifestivaalin kiinnostavimmat


  Blick Théâtre: [hullu] (Ranska)

Ranskalaisen ryhmän visuaalinen esitys vie katsojan ihmisen ajatuksiin, toden ja harhan rajamaille.

Savoy-teatteri (Kasarmikatu 46) Ti 29.8. klo 19 & ke 30.8. klo 19. Aikuisille ja yli 8-vuotiaille.

  Matija Solce: Koiran elämää / Dogs life (Slovenia)

Musiikillinen nukketeatteriesitys ihmettelee maailmanmenoa koiran silmin.

Nukketeatteri Sampo (Erottajankatu 7 b) su 3.9. klo 20. Aikuisille ja yli 12-vuotiaille nuorille.

  Kuuma Ankanpoikanen: Missing Amelia Earhart (Turku)

Merja Pöyhösen soolo kertoo Amelia Earhartista, kadonneesta lentäjälegendasta.

Teatteri Avoimet Ovet (Erottajankatu 5) su 3.9. klo 18. Aikuisille ja yli 13-vuotiaille. 




maanantai 3. heinäkuuta 2017

HUNGER -TAPAHTUMA YHDISTÄÄ EUROOPAN KULTTUURIPÄÄKAUPUNGISSA AARHUSISSA




HUNGER luo uudenlaista teatterielämystä tanssin, teatterin ja nukketeatterin keinoin
Vuoden 2017 Euroopan kulttuuripääkaupungin Aarhusin ohjelmatarjonta pullistelee mitä mielenkiintoisempia tapahtumia läpi vuoden. Yksi niistä on kolmea teatteria taiteilijoineen yhdistävä projekti ja yleisötapahtuma HUNGER.

  • HUNGER on kehitysprojekti, jossa tanssijat, käsikirjoittajat, näyttelijät ja nukketeatteritaiteilijat luovat yhdessä uutta ja ainutlaatuista taide-elämystä, kuvailee projektin vetäjä, aarhusialaisen Teatteri Refleksionin taiteellinen johtaja Bjarne Sandborg.

Teatteri Refleksionin nukketeatteritaiteilijoiden lisäksi projektissa on mukana tanssijoita Black Box Dance Companysta ja käsikirjoittajia ja näyttelijöitä Teatteri Katapultista.

Uudenlaista teatterielämystä on mukana luomassa myös suomalainen
Aapo Repo. Vuodesta 2014 Teatteri Refleksionille töitä tehnyt nukketeatteritaiteilija ja Uniman hallituksen puheenjohtaja
pitää projektia hyvin vaativana.

- Suurin haaste on ollut löytää kolmen eri taiteenalan kesken yhteinen kieli. Tanssi, teatteri ja nukketeatteri. Odotan että pystymme vastaamaan tähän haasteeseen ja menemään jopa sen yli, kuvailee Repo ajatuksiaan projektista.

Syksyllä yleisölle esitettävä teos ei ole vielä valmis. Esityksen toteutustapa eroaakin Revon mukaan muista hänen kokemistaan teatteritapahtumista sillä, että esitystä luodaan ja kehitetään porukalla ensi-iltaan asti työpajoissa. Työpajojen välillä käsikirjoittaja ja ohjaajat kehittävät ideoita ja ajatuksia seuraaviin työpajoihin.

  • Me valmistamme työryhmänä sen kaltaisia paperihahmoja, jotka voivat muuttua joksikin muuksi kesken esityksen. Tällä kertaa kyse on siis enemmän paperiteatterista. Se teema on itseasiassa ollut ilmassa koko viime vuoden ajan. Viime kerralla saimme aikaiseksi muutamia todella mielenkiintoisia hahmoja, joten olen hyvin innoissani lopputuloksen suhteen.

Euroopan kulttuuripääkaupunki Aarhus on tullut tutuksi Revolle kuluneiden kolmen työvuoden aikana.

  • Aarhus on viriili kaupunki, jossa on silti luonto hyvin lähellä. Mielipuuhaani on käydä lenkkeilemässä tai valokuvaamassa vapaa-ajallani. Myös erilaisia ravintoloita ja klubeja löytyy mukavasti. Kesällä tämäkin kaupunki osaa olla jopa villi.

Juhannusviikolla haastatteluun saatu Repo viettikin parhaillaan aikaa kaupungissa. 

  • Ja se mitä HUNGERiin tulee, niin kyllä sitä kannattaa tulla katsomaan pidemmänkin matkan päästä, samalla voi tutustua Aarhusiin.

HUNGER – projektin tuotos on koettavissa teatterifestivaaleilla Aarhusissa 11.-12.11.2017.

Kuvat on otettu HUNGER – projektin nukketeatterityöryhmän harjoituksista Aarhussissa 29.6.2017.
Teksti:
Marjoannika Nyman
Kuvat: Marie Linde Mayer 







maanantai 26. kesäkuuta 2017

LUMOTTU LINNA -FESTIVAALI SAVONLINNASSA 29.6.-2.7.2017

 
Klovnit pakkaavat parhaillaan laukkujaan! Mukaan otetaan ainakin paljon pitsiliinoja, punainen nenä, puunkappaleita ja purkkiruokaa! 

Saimaalla seilaava aintutlaatuinen purjeveneteatteri saapuu Savonlinnaan! Kansainvälisen Lumottu linna -festivaalin pääesiintyjäksi kutsuttu Purjeveneteatteri Joutava Ruuhi esittää koko perheen näytelmän Tyvenestä kerran Lossirannan laiturissa Olavinlinnan kupeessa 1.-2.7.2017! Koko perhettä puhutteleva näytelmä riemastuttaa, yllättää ja koskettaa!

"Ennakkoesityksessä Lappeenrannassa viime viikonloppuna yleisö viihtyi ja liikuttui. Näytelmä sisälsi yllätyksiä alusta loppuun saakka. Pääosaa esittävän Perrine Ferrafiatin klovnihahmon työskentely oli urheaa ja taidokasta. Näytelmää on työstetty pitkään ja syvällisesti ja se tuntuu. Kaikki toiminta tuntui tarkkaan harkitulta. Ukkosen jyrähtely tuntui sekin jopa kuuluvan dramaturgiaan" -ajattelee festivaalia järjestävä nukketeatteritaiteilija Jenni Rutanen. "Erityistä on lisäksi se, että näytelmästä voivat todella nauttia aikuiset yhdessä lasten kanssa. Esityksessä onnistutaan koskettamaan hyvin montaa ikäryhmää."


LUMOTTU LINNA -FESTIVAALI Savonlinnassa 29.6.-2.7.
Esityksiä Olavinlinnassa ja Lossirannassa, Aino Acktén Puistotiellä.

Festivaali esittelee uutta suomalaista ja kansainvälistä nukketeatteria. Pääosa esityksistä sopii hyvin lapsille ja aikuisille kielestä riippumatta.


Puistoesitykset Lossirannassa, Aino Acktén Puistotiellä:

KREPSKO Thetre Group:lta nähdään festivaalilla kaksi eri esitystä. Lauantaina 1.7. puistoesityksenä Lossirannassa nähtävä The Punch&Judy Play Puppet Theatre esitys ammentaa klassisesta Keski-Eurooppalaisesta kotinukketeatteri-perinteestä, mutta varsin hillittömällä tavalla! Esitys soveltuu koko perheelle. Liput 3€.

Purjeveneteatteri Joutava Ruuhi: Tyvenestä kerran  La 1.7. klo 13 ja 18. Su 2.7. klo 13. Koko perheelle. Liput 8/12€.


Olavinlinnan ohjelmisto:

Torstaina 29.6. Olavinlinnaan kutsutaan erityisesti lapsia ja perheitä Haiharan nukketeatterin työpajaan ja esitykseen Veden matka.
 
Perjantaina 30.6. Olavinlinnassa nähdään ohjelmistoa, joka puhuttelee erityisesti aikuisväkeä. Oletko nähnyt aiemmin nukketeatteria akvaariossa? Tsekkiläis-suomalaisen KREPSKO Theatre Group:in esitys Anna hyödyntää esityksessään vedenvastusta ja vedenalaisuutta. 

Puolalainen nukketeatteritaiteilija Karolina Sadowska löytyy linnan tuulisesta tornin huipulla sijaitsevasta huoneesta. Hänen esityksensä The Little Planet käsittelee sisäisiä ristiriitoja. Esityksen matkaa festivaalille on tukenut Puolan suurlähetystö.

Festivaaliviikonloppuna 1.-2.7. vieraillaan mm.Afrikassa. Ishmael Falken työpaja Hakatumbala tutustuttaa koko perheen käsiteatterin maailmaan. 

Sandrina Lindgrenin esitys Nukka kutsuu hyvin pienetkin lapset, jopa 1-3 vuotiaat, linnan tornihuoneeseen tanssilliseen esitykseen. 

Festivaalin päättää Purjeveneteatteri Joutavan Ruuhen villi esitys: Pulcinella-Tanssiva Kutale. Festivaalilla nähdään esityksen lapsille suunnattu versio.

Kaikkiin Olavinlinnan esityksiin alle 7-vuotiaat ovat tervetulleita ilmaiseksi. 
Esityksiin Olavinlinnassa pääsee normaalin linnakierroslipun hinnalla, jotka ovat 0-9€. Samalla lipulla voi osallistua halutessaan opastetulle linnakierrokselle veloituksetta esityksen tai työpajan jälkeen! Myös linnan omaan Pikku herttuan salin työpajaan on vapaa pääsy. Olavinlinnan esitykset ovat lyhyitä maks. 30minuuttia. Linnakierros kestää n.1h. *Poikkeuksena on Pulcinella-Tanssiva Kutale esitys sunnuntaina, joka on festivaalin päätösesitys, eikä siltä ehdi enää Olavinlinnan opastetulle kierrokselle. 


Festivaali on erinomainen tilaisuus tutustua uuteen nukketeatteriin sekä historialliseen Olavinlinnaan vaikka koko suvun tai naapuruston voimin!

Toivotamme siis kaikki lämpimästi tervetulleiksi Savonlinnaan!


Koko ohjelmisto on nähtävissä festivaalin nettisivuilla:

tai facebook tapahtumassa:



Festivaalityöryhmän puolesta:
Jenni Rutanen


Esityksissä on rajoitettu määrä paikkoja.

Tutustu ohjelmistoon ja varaa liput:
p. +358 (0)40 8189 854


LUMOTTU LINNA FESTIVAALI 29.6.-2.7.2017
Festivaali järjestetään yhteistyössä Kansallismuseon ja Olavinlinnan kanssa.
Festivaalin järjestää Lumotun linnan työryhmä, nukketeatteritaiteilija Jenni Rutasen koolle kutsumana.
Festivaalia tukee Suomen Kulttuurirahaston Etelä-Savon rahasto, Taiteen keskustoimikunta, Puolan suurlähetystö ja Savonlinnan kaupunki. 
Festivaali on osana Suomi 100 -juhlavuoden ohjelmaa.