SUOMALAINEN NUKKETEATTERI JA VERKOSTOT

SUOMALAISESTA NUKKETEATTERISTA

Suomalainen nukketeatteri elää täällä hetkellä hyvin dynaamista vaihetta, jossa kentällä työskentelee kolmen sukupolven toimijoita sekä ammattiteattereissa, sooloteatterin esittäjinä ja harrastajaryhmissä. Perinteinen ja uusi nukketeatteri kukoistavat rinta rinnan, alan kotimaisia ja kansainvälisiä festivaaleja vietetään eri puolilla Suomea kautta vuoden. Nukketeatteria käsitteleviä tutkielmia ja väitöskirjoja on tehty useita, alan kirjallisuuttakin on 2000-luvulla ilmestynyt useita teoksia. Nukketeatteri on suositumpaa kuin koskaan historiansa aikana: esityksissä käy vuosittain yli 250 000 katsojaa yli 3500 esityksessä eri puolilla Suomea. Tilastojen ulkopuolella näytöksiä antavat kymmenet vapaat nukketeatteriryhmät ja soolotaiteilijat sekä lukemattomat harrastajaryhmät.

Suomen nukketeatterikenttä on hyvin laaja, sillä toimii satoja alan ammattilaisia ja harrastajia. Nukketeatteria tehdään kiinteissä teattereissa ja vapailla näyttämöillä, tanssiteattereissa ja sirkusnäyttämöilläkin. Esityksiä näkee yhä enenevässä määrin näyttämöiden ulkopuolella, kuten taidegallerioissa, vanhustentaloissa ja vastaanottokeskuksissa. Nukketeatteria tehdään ja käytetään monissa muissakin tarkoituksissa, muun muassa taidekasvatuksessa, terapiassa ja hoitotyössä, maahanmuuttajatyössä, varhaiskasvatuksessa, vanhustyössä, museopedagogiikassa ja opetuksessa.

Nukketeatteri läpäisee kaikki kansankerrokset ja suuntautuu kaikille ikäryhmille. Sekä perinteinen että nykynukketeatteri elävät rinta rinnan. Tekijöinä on kolmen sukupolven toimijoita, jotka myös kouluttavat ja opastavat alalle, pitävät kursseja ja levittävät nukketeatteria taidelajina sekä kotimaassa että ulkomaisilla vierailuilla. Suomalaiset nukketeatterintekijät ovat verkostoituneet kaikkialle maailmaan kansainvälisen toimintansa kautta. 

Tällä hetkellä Suomessa toimii kolme 1970-luvulla perustettua valtionosuutta nauttivaa nukketeatteria (Teatteri Hevosenkenkä, Teatteri Mukamas ja Nukketeatteri Sampo), kaksi 2000-luvulla perustettua harkinnanvaraista valtionavustusta nauttivaa toimijaa (Nukketeatteri Akseli Klonk ja Aura of Puppets -verkosto). Vapaalla kentällä toimii toistakymmentä 1980- ja 1990-luvulla perustettua nukketeatteria sekä lähes 50 (viisikymmentä) 2000-luvulla perustettua ryhmää ja sooloteatteria, Lisäksi nukketeatterikentällä on lukuisia produktiokohtaisesti ja pitempäänkin toimivia sekä muuttuvien kokoonpanojen työryhmiä, jotka koostuvat alan ammattilaisista ja eri taidealojen tekijöistä. Kentällä toimii kymmeniä vapaita ammattilaisia, jotka työskentelevät freelancereina yksittäisissä produktioissa sekä teattereissa ohjaajina, käsikirjoittajina, näyttelijöinä, lavastajina ja visualisteina, nukentekijöinä ja muissa ammateissa. 

Alalla toimii tällä hetkellä noin 160 ammattitaiteilijaa, joista Turun taideakatemian nukketeatterikoulutus on vuodesta 1994 lähtien tuottanut alalle kymmeniä uusia ammattilaisia. Alalle on syntynyt uusia yhteenliittymiä ja verkostoja, kuten Aura of Puppets (perustettu vuonna 2011 Turkuun) ja Metropolitan Puppets (perustettu vuonna 2018 Helsingissä), jotka kokoavat sateenvarjojensa alle kymmeniä alan ammattitoimijoita. Lapin nukketeatteriyhdistykseen (perustettu vuonna 2007 Rovaniemelle) kuuluu sekä ammattilaisia että harrastajia. 2000-luvulla eri puolilla Suomea on toiminut kuusi nukketeatterin/lastenkulttuurin läänintaiteilijaa, jotka ovat edistäneet toimialueillaan nukketeatteria mm. monin projektein ja koulutuksin. LIsäksi lukuisat suomalaiset nukketeatterintekijät työskentelevät kansainvälisissä projekteissa ja ulkomaisissa nukketeattereissa.

Lukuisat erilaiset toimijat tarjoavat nukketeatteria hyvin monin eri tekniikoin ja teemoin. Näyttämöillä ja niiden ulkopuolella nähdään nukke-, esine-, väline- ja varjoteatteria sekä objektiperformansseja, visuaalista teatteria sekä moni- ja poikkitaiteellisia esityksiä. Sirkusta, nykytanssia ja tulitaidettakin fuusioidaan esityksiin. Porissa on tehty nukketeatteriooppera, Turussa Shakespeare-trilogia. Perinteinen nukketeatteri on voimissaan: enimmäkseen lapsille suunnattu, vuosien ja vuosikymmenten kokemuksella taiten tehty ja esitetty nukketeatteri on alan valtavirtaa. Aiheita ammennetaan saduista, tarinoista ja myyteistä sekä klassikoista ja uusista teksteistä. Vanhoissa ja uusissa ammattiteattereissa, -ryhmissä ja sooloteattereissa tutkitaan uusia tulokulmia ja tehdään tutkimusretkiä animoinnin maagiseen maailmaan. Laitosteattereissa tuotetaan nykyään mittavia esityksiä, tuoreimpana vuonna 2019 tehty Turun Ruotsalaisen Teatterin monitaiteellinen Kalevala, missä nukke- ja näyttelijänteatterin, tanssin, laulun ja musisoinnin sekä fyysisen ja visuaalisen teatterin laajoja ilmaisukeinoja toteutettiin lähes 30 esiintyjän ja muusikon voimin.

Suomessa toimii kolmen eri sukupolven taiteilijoita, jotka antavat kukin panoksensa nukketeatteritaiteen eteenpäin välittämiseen ja kehittämiseen elävänä ja kukoistavana taiteena. Alan ammattilaiset opettavat, kouluttavat ja välittävät mentoreina tietojaan ja taitojaan. Suomessa järjestetään nukketeatteriopetusta ja -kursseja laajalla rintamalla, alkaen Turun taideakatemiasta aina ammattilaisten vetämiin kursseihin mm. työväenopistoissa ja Teatterikorkeakoulussakin. Suomessa pidetään vuosittain myös lukuisia seminaareja, luentoja, työpajoja ja muita tapahtumia, missä taiteen kysymyksiä käsitellään. Festivaalit ovat osa nukketeatteritaiteen välittämistä suurelle yleisölle. Lisäksi alan toimijat suuntaavat toimiaan ja yhteyksiään kulttuurialan päättäjille ja muille tahoille, nukketeatterin merkityksen ymmärtämiseksi ja lisäämiseksi.

Suomen UNIMA ry on tehnyt Opetus- ja kulttuuriministeriölle vuonna 2013 virallisen Selvityksen nukketeatterialan tilanteesta ja tarvittavista toimenpiteistä alan tulevaisuuden turvaamiseksi.

Eri puolilla Suomea toimivissa Taikalamppu- ja lastenkulttuuriverkostossa on myös nukketeatteriin painottuvaa toimintaa ja toimijoita. Harrastajakentällä tehdään ja käytetään nukketeatteria mm. päiväkodeissa, seurakunnissa, kouluissa ja kirjastoissa. Lukuisat harrastajanukketeatterit työllistävät myös alan ammattilaisia. Yksityisesti tai kunnallisesti ylläpidettyjä nukketeatteritaloja löytyy eri puolilta Suomea.

Kotimaisia ja kansainvälisiä nukketeatterifestivaaleja Suomessa on tällä hetkellä yhdeksän, lisäksi monilla muilla festivaaleilla nukketeatteri on ohjelmiston osana. Kansainvälinen toiminta on vilkasta sekä taiteen että koulutuksen saroilla. Maailman nukketeatteriliiton (Union Internationale de la Marionnette, perustettu 1926) Suomen keskus, Suomen UNIMA ry (perustettu 1984) toimii koko alan etujärjestönä ja tiedotuskeskuksena. Järjestön jäsenistöön kuuluu lähes 200 nukketeatterin ammattilaista, harrastajaa, opiskelijaa, tutkijaa ja tukijaa kaikkialta Suomesta.

NUKKETEATTERIKIRJALLISUUTTA suomeksi

AROPALTIO, Kirsi et al. Nukketeatteri ja naamioleikit. Helsinki: Otava, 1979

BARIČ, Bojan - AUVINEN, Suvi. Sateenkaaren päässä – YK:n vuosituhatjulistus ja nukketeatteri. Helsinki: Ulkoministeriö, 2007

BARIČ, Maija - Kristiina Louhi. Nukketeatteria! Helsinki: Nukketeatteri Sampo, 1997

BARIČ, Maija - Kristiina Louhi. Puppet Theatre! Helsinki: Nukketeatteri Sampo, 2004                             (Nukketeatteri Sampo on lisäksi kustantanut monia muitakin kirjoja, cd-levyjä ym. materiaalia)

FALKE, Ishmael. Carrot, sticks and a Black Box - A Guide for the Practise of Contemporary Puppet Theatre. Turku: Sixfingers Theatre, 2011.

FALKE, Ishmael. Keppi, porkkana ja musta laatikko! – nykynukketeatterin opaskirja. Turku: Sixfingers Theatre, 2011.

HILTUNEN, Mirja - TORNIAINEN, Liisa (toim.). Naamionuken monet kasvot – Nukketeatteri yhteisöllisenä taidekasvattajana. Rovaniemi: Lapin yliopisto, 1998

HIRN, Sven. Nukketeatterimme varhaisvaiheet. Helsinki: SKS, 2010.

KOKKONEN, Saara. Nukketeatteri elää. Helsinki: Kirjastopalvelu, 1982

NÄTTILÄ, Pertti – KINNUNEN, Raimo J. Ransu karvakuono. Helsinki: WSOY, 2002.

PELTONEN, Leila - TAWAST, Marjut (toim). Nukketeatteria suomalaisilla näyttämöillä. Helsinki: LIKE, 2009.

PELTONEN, Leila, Nukketeatterintekijänä Lapissa -kirja (Atrain & Nord 2019)

PYYSALO, Katri. Kaikenmaailman Kasperit – nukketeatteri museonäyttämöllä. Tampere: Nukke- ja pukumuseo, 2001

RIIKONEN, Mervi. Värien ja varjojen näyttämö. Tampere: Cityoffset oy, 2000

RÄISÄ, Hannu. Nasty Puppet nukketeatteritekniikoita. Helsinki: Johnny Kniga, 2009

SIPPOLA, Outi: Elotonkin liikuttuu. Turku, Aura of Puppets 2016

MUURINEN, Teija, VÄNTSI, Timo ja WITTING Sari. HOKSNOKKA Kirsti Huuhkan nukenrakennusohjeita. Helsinki: Draamatyö, 2012.

HUOM: Perusteellisempi kirjallisuusluettelo (vuoteen 2009 saakka) sekä alan historiaa löytyy teoksesta Nukketeatteria suomalaisilla näyttämöillä (LIKE 2009).

NUKKETEATTERIVERKOSTOT

Aura of Puppets

Aura of Puppets on Suomen suurin nukketeatteriammattilaisten yhteistyöverkosto, johon kuuluu tällä hetkellä yli 60 vapaan kentän taiteilijaa. Yhdistyksen tarkoituksena on edistää nukketeatterialalla toimivien jäsentensä välistä yhteistoimintaa ja työskentelymahdollisuuksia. Verkosto myös lisää nukketeatterin tunnettavuutta ja saavutettavuutta sekä kehittää nukketeatteria taiteenlajina. Verkosto tuo laadukkaan nykynukketeatterin entistä laajempien yleisöjen saataville, niin Suomessa kuin kansainvälisestikin. Aura of Puppets kasvattaa nukketeatterialaa taiteilijoiden työn tuotannollisen tukemisen sekä laajenevien verkostojen avulla.

Taiteilijavetoinen verkosto Aura of Puppets tiedottaa jäsentensä nukketeatteritoiminnasta, ylläpitää yhteistä työtilaa, toteuttaa tuotannollisia puitteita sekä toimii nukketeatteritaiteilijoiden esitysten ja osaamisen agentuurina. Verkosto järjestää myös kahta vuosittaista nukketeatterifestivaalia: kansainvälistä TIP-Festiä Turussa ja valtakunnallista Oh My Puppets! -festivaalia Helsingissä.Aura of Puppets palkittiin vuonna 2015 Olavi Veistäjän palkinnolla sekä Kritiikin punnuksilla. Vuonna 2016 verkosto palkittiin Näyttämötaiteen valtionpalkinnolla. Verkosto on myös nimetty ehdolle Vuoden teatteriteko -palkinnon saajaksi vuonna 2019. TIP-Fest on palkittu Vuoden nukketeatteritekona vuonna 2019.  

Metropolitan Puppets

 

Metropolitan Puppets on keväällä 2018 perustettu nukketeatteritaiteen verkosto, johon kuuluu 21 pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla toimivaa esittävän taiteen vapaan kentän nukketeatteritaiteilijaa. Jäsenet toimivat ohjaajina, esiintyjinä, nukenrakentajina, valosuunnittelijoina, äänisuunnittelijoina, graafisina suunnittelijoina, pukusuunnittelijoina, työpajaohjaajina, opettajina ja luennoitsijoina.

Yhdistys toimii vapaan kentän ammattinukketeatteritaiteilijoiden yhteistyö-, tiedotus- ja tuotantoverkostona. Se lisää nukke- ja visuaalisen teatterin näkyvyyttä, saatavuutta ja alan taiteilijoiden työllistymistä Helsingissä ja muualla pääkaupunkiseudulla. 

Jäsenistö suuntaa esityksiään lapsille, nuorille ja aikuisille sekä omissa produktioissaan että yhteistyössä muiden toimijoiden kanssa.

Metropolitan Puppets järjestää myös tapahtumia ja festivaaleja, joista ensimmäinen pidettiin Helsingissä Annantalossa syyskuussa 2019.  Toinen festivaali pidettiin tammikuussa 2020 Porvoossa. Tulossa on myös kansainvälisiä yhteistyöprojekteja, alan koulutusta ja kursseja.

Verkoston tavoitteena on kohottaa nukketeatteritaiteen profiilia ja kasvattaa suomalaisen nykynukketeatterin tunnettavuutta kansallisesti ja kansainvälisestikin yhteistyössä turkulaisen Aura of Puppets -verkoston kanssa. 

Lapin nukketeatteriyhdistys (2007-2023)

Lapin nukketeatteriyhdistys on vuonna 2007 perustettu yhteisö, jonka toiminta edistää pohjoisessa Suomessa laadukkaan nukketeatterin tekemistä ja näkymistä kaikenikäisille yleisöille.

Yhdistyksen ammattilais- ja harrastajajäsenille sekä kaikille nukketeatterista kiinnostuneille suunnattua toimintaa ovat esitykset, tapahtumat sekä nuketus- ja nukentekokurssien järjestäminen. Yhdistyksen jäseniä on vuosittain vieraillut esityksillään ja työpajoillaan lukuisilla Lapin ja muun Suomen paikkakunnilla sekä ulkomailla mm. Barentsin alueen nukketeatteriverkoston kautta.

2000-luvulla yhdistys tukivoimineen järjesti kaikkiaan seitsemän kertaa kansainvälisen Seitsemän sooloa -soolonukketeatterifestivaalin. Seuraava festivaalikonsepti on kehitteillä Rovaniemelle loppuvuodeksi 2020.

Lapin Nukketeatteriyhdistys sai vuonna 2018 Lapin taidetoimikunnan taidepalkinnon sinnikkäästä työstä, jolla se on tämän festivaalin kautta lisännyt Lapin esittävän taiteen monimuotoisuutta.

 

NANATU – nukketeatterialan näyttötutkintoverkosto

Vuonna 2019 perustettu NANATU-verkosto luo ja vahvistaa kontakteja näyttöjen kautta pätevöityneiden, eri puolilla Suomea toimivien ammattilaisten välillä. Nimi NANATU on lyhenne nukketeatterialan näyttötutkinnosta ilman ääkkösiä. Verkoston tarkoituksena on toimia yhteisöllisenä kohtauspaikkana, jossa nukke- ja esineilmaisua työssään käyttävät jäsenet eli nanatuiset jakavat toisilleen niin taiteellisiin sisältöihin kuin ammatinharjoittamiseenkin liittyvää osaamista ja kokemusta. Tätä tarkoitusta varten nanatuiset järjestävät säännöllisesti tapaamisia etä- ja lähiyhteyksin, ylläpitävät osaamis- ja materiaalipankkia sekä järjestävät sisäisiä työpajoja. Verkosto tekee tutkintoa näkyväksi muun muassa taiteellisina ulostuloina alan festivaalien yhteydessä.

Näyttöihin perustuva nukketeatterialan ammattitutkinto on ollut mahdollista suorittaa vuodesta 2000 alkaen. Tutkinnon erikoistumisala on alkuvuosien jälkeen painottunut joko nukenrakennukseen tai nukketeatterikasvatukseen. Tällä hetkellä (2021) nukketeatterin osaamisala kuuluu esitys- ja teatteritekniikan ammattitutkintoon, jonka voi suorittaa Ammattiopisto Samiedussa.